Eilen vietettiin maailmanlaajuisesti ravintolapäivää ja pitihän se itsekin vähän opiskella kyseisen päivän ideaa.
Ravintolapäivä pähkinänkuoressa :
Ruokakarnevaali jona kuka tahansa voi perustaa ravintolan päiväksi
Ravintolapäivä on ruokakarnevaali, jonka aikana tuhannet ihmiset ympäri maailmaa perustavat ravintoloita päivän ajaksi. Päivän tarkoituksena on pitää hauskaa, jakaa uusia ruokakokemuksia sekä nauttia yhteisestä ympäristöstä porukalla. Tapahtumaa koordinoi joukko vapaaehtoisia yksityishenkilöitä, jotka myös ylläpitävät tätä sivustoa. Ravintoloitsijana olet itse vastuussa kaikesta ravintolan pitämiseen liittyvästä toiminnasta sekä oman ravintolapäiväsi onnistumisesta.
(lisääkin infoa löytyy täältä)
Meillä Nurmijärvelläkin oli herätty teemaan ihan mukavasti mukaan. K-market Brunniin oli rakennettu ihanainen herkkukahvila Pullanmurujen tapaan.
Ihania nauravaisia kauniita naisia oli tiskin takana ja tarjolla oli erilaisia pieniä juustokakkuja. Paikanpäälle sai jäädä kahvittelemaan, mutta lasten ruoka-aika pakotti meidät kiireesti nappaamaan herkut rasiaan ja kotikahville. Boxiin sai kympillä valita 5 juustokakkusta ja onni oli, et vaihtoehtoja oli juuri se viisi, joten olihan se otettava joka laatua yksi testattavaksi.
Otettiin miehen kanssa hieman ennakkoa ja puolitettiin ensimmäinen heti lounaskahvin aikaan. DOMINO juustokakku oli taivaallista.
Loput neljä sitten tuhottiinkin koko perheen voimin. Yksi iso herkkulautanen, puukko ja neljä herkkusuuta oli kokoontunut pöydän ääreen ja isäntähän se sitten joka lajiketta jako neljään osaan ja jakoi kuola poskella osuuttaan odottaville.
Valkosuklaa-vadelma, Mansikka-sitruuna, Omena-kinuski ja Suklaa... Niin hyvää, ettei oikeasti ole paljon lisättävää. Pienet suupalat olivat juuri soppeleita. Olisin varmasti syöny överit, joten oli todella hyvä, et meitä maistelijoitakin oli useampi.
Ja kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa siitä , mitä tapahtuu lapsille, jotka harvoin syövät makeaa tällaisen perheaktiviteetin jälkeen. ;)
Kiitos Pullanmurut ja Kiitos Brunni! Tällasta lisää!
(Vinkkinä kotileipureille : Kun selailin Pullanmurujen Facebook sivuja, löysin sieltä myös jotain leipomusten ohjeita.)
Me ei olla mitään kakunsyöjiä, joten perinteeksi on alkanut muodostumaan, että korvaamme kakut juhlapöydässä jollain muulla namilla. Isänpäivänä (oiskohan jo kolmatta vuotta putkeen) tekasin Rocky Roadia kahvipöytään. Se vain on niin helppoa ja NIIIIIIIN syntisen hyvää, että ei haittaa, vaikka sitä tekee aina uudelleen ja uudelleen. Ja variaatiomahdollisuuksiakin on rajattomasti, joten makuelämyksiä voi muutella mielihalujen mukaan.
Tällä kertaa sekakulhoon eksyi riisimuroja, kuivattuja karpaloita, suolapähkinöitä ja minivaahtiksia. Sekaan kaadoin tällä kertaa 2 levylllistä sulatettua maitosuklaata. Tämä komeus sekaisin ja vuokaan. Painoksi kaivoin vähän kokkikirjoja ja tämä satsi voi huoletta olla jääkaapissa useamman tunnin. Itse teen aina edellisiltana kaappiin tekeytymään. Sit vaan leikataan halutun kokoisiksi palasiksi ja kuola poskella nautiskelemaan. NIIIIN HYVÄÄ!
Pahoitteluni postauksien hitaasta tahdista. Arki on pyörinyt kahden nuhaisen lapsen ympärillä, että en ole itsekään sit saanut aikaiseksi kummempaa. Ainahan noita käsitöitä tulee väännettyä, mut yritän malttaa siihen asti, et saan jotain valmiiksi asti. Toivotaan, et pian ois jo jotain esiteltävääkin.
Tänään on tullu tungettua pää aroniapensaaseen, joita meiltä löytyy omasta pihasta. Pakkohan noita on alkaa tyhjentään ennen kuin yöpakkaset tekee tepposet niille. Pienimmästä pensaasta aloitin, jonka sain putsattua kokonaan ja pikkasen alotin seuraavaa. Saldona tästä pienestä vaivannäöstä oli kaks ämpärillistä marjoja ja punnittuna seitsemän kiloa marjoja. Nyt oonki kavereita huhuillu kans tyhjentämään noita pensaita, ku mulla tuntuu tosi pahalta jättää hyviä vitamiineja pensaisiinkaan.
Aronian hienoudesta voi lukasta vaikka täältä. Vähän tuntuu, että Suomessa ei tiedetä, kuinka upea marja on kyseessä, koska niin paljon näkee keräämättömiä yksilöitä pensaissa. Eihän se kauhean hyvää sellasenaan ole syödä, mutta siitä kyllä saa taiottua vaikka mitä kivaa. Vaikkakin meidän pikkuneiti niitä on koko kesän suoraan pensaista napsinu...
Kahden kilon satsin tein hyytelöksi, joka on ihan taivaallista lihan kanssa tarjottavaksi. Maku on lähellä mustaherukkahyytelöä. NAM!
Neljä kiloa pussitin suoraan pakkaseen ja loput keitän lapsille lappapuuroksi.
Sen verran pitäis itse vielä omaan varastoon saada, että saatais liköörit tekeytymään jouluksi. Niin kovia ollaan likööriä juomaan, et tajuttiin, et edellisvuotistakin on edelleen kaapissa. Noh... ompa enemmän tuliaisia vieteväksi Lappiin, kun jouluksi ehkä sinne suunnataan.
Tässä vähän ohjetta hyytelön tekoon:
1kg marjoja ja 4 desiä vettä kiehutellaan vartin verran, että marjat pehmenee.Sit sauvasekottimella soseutetaan. Sitten lisätään 5 desiä hillosokeria hiljalleen ja annetaan kuplia kevyesti toinen vartti. Hillosokerin lisäyksen yhteydessä laitan myös 3 ruokalusikallista konjakkia tuomaan makua.
Sit vaan jäähytetään puolisen tuntia ja purkitetaan hyvin putsattuihin lasipurkkeihin.
Tarjoillaan lihan kanssa, mutta onhan noita mun hyytelöitä kuultu syötävän niin paahdoleivän kuin pannarinki päällä.
Tänään herkutellaan kanasalaatilla. Tän ohjeen aikanaan opin anopiltani ja sitä on varmaan matkan varrella vielä vähän varioitu.
Aineksina käytetään kanaa, salaattia, kurkkua, suolapähkinöitä ja haluamanlainen dippi. Kaikki vain sekaisin kulhoon (dipin määrä maun mukaan) ja syömään. Lisäksi meillä on aina tomaattia ja sipulia halukkaille omaan annokseen lisättäväksi. Koska en itse niitä ronkelina syö, niin en tahdo niitä salaattiin sekotettavan.
Kanana tykkään käyttää kanankoipia, jotka palottelen pieniksi paloiksi. Suikaleitakin on testattu, mutta se ei vaan mielestäni ole ollut niin herkullista silloin, mut nämä on taas näitä makukysymyksiä. Tän kertasessa salaatissa on American-dippi ja tarjolla on myös pitaleipiä, jotta salaatin saa tunkea sinne väliin, et pääsee kunnolla sotkemaan.
NAM ja ihanaa viikonloppua.
