Operaatio pihan surmanloukun hävitys ja viherpeukalointia

Viime kesä vähän herätti, kun juniorimme keikkas terassilta ja iski päänsä terassin edessä olevaan kaivonkanteen. Toki olimme sitä jo aiemmin kauhistelleet, mutta kuten tapaan kuuluu niin säikähdys pisti toimimaan. Väliaikaisratkaisut siis kehiin ja mietintämyssyyn muhimaan ratkaisua kaivon kannen tai siis lastemme päiden suojaksi. Ei nyt viitsitty kypäräpakkoon ruveta, joten jotain muuta oli keksittävä.
Kun sain mahdollisuuden tutustua Green House Effectin tuotteisiin niin vastaan tulivat isot kasvatussäkit (50litraa).

Siitähän se ajatus sitten lähti ja nyt muksut koppaa kovan kaivon kannen sijaan multasäkki, jota komistaa Handolinin taimitarhalta ostettu Viherherukka.

XL-sack

Handolinin puutarha on kiva retkipaikka koko perheelle. Siellä pääsee pupujakin ruokkiin.
Autossa vaan meinas olla ahdasta, kun kotia ajeltiin. 

Viherherukka oli itselleni uus tuttavuus. Ilmeisesti se ei Lapissa viihdy ja täällä Etelässäkään ei ole aikaisemmin tullut vastaan. Myyjä kovasti kuitenkin kehui marjojen makua, joten olihan se testattavaksi otettava. Ajattelin sitä ensin kasvatella säkissä ja myöhemmin siirrän tuonne pihan perälle ja haen säkkiin sit jotain uutta kasvatettavaa.
Säkki oli siitäkin niin hyvä ratkaisu, että siinä on kahvat, joista sitä on helppo siirtää. Kaivonkannen päälle kun ei saanut lupaa mitään pysyvää ratkaisua tehdä. Säkin halkaisija olisi voinut kyllä olla vieläkin isompi, mut tällä mennään ja olen hyvin tyytyväinen siihen. Ja jotenkin tuo rouhea ulkomuoto säkissä uppoaa minun ihan täysin. Tykkään, tykkään, tykkään!
Kiitos siis GHE!

Ja se aiemmin postaamani Plate ja pienemmät säkit... Olen NIIN RAKASTUNUT edelleen. Kahden viikon poissaolo ja siitä selvinneet yrtit kertovat paljon. Nyt olisikin tarve ostaa lisää pienempiä säkkejä, kun tuli innostus virittää yrttisäkit terassin seinälle roikkumaan. Säkkien reunasta löytyy näppärä kiristysnaru, josta ne saa helposti koukutettua seunälle. Siitä niitä voi tarpeen mukaan kiikuttaa edestakaisin.

Minusta onkin täs kuoriutunut kunnon yrttitarhuri. Kiitos tästä myös mieheni aktiivisuuden asiaan.
Kaikki syötävät, mitä kasvatamME (yksin en varmaan selviäis) ja yritämme kasvattaa löytyy tästä listasta :
Ruohosipuli
Korianteri
Minttu
Basilika - voisin syödä ihan kaiken kans! 
erilaisia salaatteja mm. Rucola ja Tammenlehväsalaatti
Tomaatti - kukkii jo, mut ei vielä hedelmää
Mustaviinimarja
Pensasmustikka
-nämä kaksi edellistä eivät meinaa ehtiä edes omaan suuhun, kun kaksi pientä ihmistä keräävät sadon pieniin suihinsa
Viherherukka - innolla odotetaan... mietittiin vain, et mistä tietää milloin viherherukka on kypsä??? ;)
Aronia - tuleva sato on niin julmettu, et apua tarvitaan niiden kanssa
Luumu, joka nyt ei kuitenkaan ole ihan parhaassa hapessa, mut ratkaisua yritetään keksiä.

Pihalla hääriessä siis menee aika mukavasti ja ei ole valittaminen, kun keli on tällainen.
Onhan tässä jo tekemistä. Omat potut kruunais vielä tän kaiken ja toki jos jonkin chilin sais vietyä loppuun asti. Viime vuonna päästiin siemenestä kukkaan asti, mut siihen se sit loppukin. Jokohan ois uusintaottelun paikka? Plate yhdistettynä varastosta löytyviin ZenGrow valoihin vois olla aika killeri yhdistelmä.  

Viherpiipertäjän pelastus

Nyt kirjottaa niin tyytyväinen koekäyttäjä täällä.

Niin on hieno yritys nyt kyseessä, et alotetaanhan ihan heidän filosofiallaan :
"Luonto on osa meitä kaikkia. Meidän intohimonamme on kaikki vihreä ja kasvava ja haluamme tuoda luonnon monipuoliset rikkaudet kaikkien ihmisten ulottuville. Tästä intohimosta syntyi yrityksemme Greenhouse Effect."

Sain mahdollisuuden päästä testaileen Greenhouse Effectin tuotevalikoimasta löytyvää Plate- kasvualustaa M-koon sackeilla varustettuna.

Mikä tämä Plate sitten on?
HomeGrow™ PLATE on nanoteknologiaa hyödyntävä uudenlainen kasvatusalusta. PLATE toimii kapillaarisesti ilman sähköä. Sen päällä voi idättää kasveja, kasvattaa koriste- ja hyötykasveja ja jopa sammalta. PLATElle voi sijoittaa kasvit HomeGrow™ SACK- pusseissa jolloin vesi imeytyy suoraan kankaan läpi (ja tämä info siis suoraan heidän sivuiltaan).

Itsehän rakastan kasvattaa kaikkea, mutta usein lopputulos ei ole ollut toivotunlainen. Haaveena siis on kasvattaa viherpeukalo, mutta vielä niin alustava tynkä on, että apua tarttin ja nyt löysin kyllä niin uuden avittavan ystävän tästä keraamisesta alustasta pussukoineen.

Ekanakin pisteet paketista, joka näytti oikeinki houkuttelevalta ja tuote oli pakattu vimpan päälle.

Paketti tuli päivää ennen Portugalin reissuamme, joten laitoin tuotteen pikaiseen koekäyttöön heti pöydältä löytämieni yrttien kanssa. Laitoin kaksi purkkiyrttiä aina yhteen platen mukana tulevaan M-kokoiseen pussukkaan, täytin alustan vedellä ja jätin viikon reissun ajaksi ikkunan eteen ihmettelemään.
Kun tultiin kotia, oli yrtit edelleen hengissä vaikkakin astia oli jo tyhjä.
Kosteutta olisi voinut lisätä asettamalla pullon vasittuun aukkoon tuomaan lisävetoisuutta, mutta päätin nyt kokeilla onneani. Pieni elvytys reilulla kostutuksella ja yrtit olivat taas paremmassa kuin elämänsä kunnossa.

Ja hei tuo muotoilu... Niin yksinkertainen, niin kaunis, helppokäyttöinen ja vielä kokonsakin puolesta todella soppeli paketti. Valkoinen keraaminen alusta yhdistettynä ruskeisiin vähän rosoisiin säkkeihin toimii varmasti useissa kodeissa. Meille nämä ainakin sopii niin kuin nenä päähän.

Ja kuten kuvista näkee niin yrtit ovat oikeinkin hyvissä voimissa.

Sain myös testattavaksi malliston isoimman säkin, joka sijoittunee takapihalle, mutta siitä tulee oma postaus myöhemmin.

Nyt kaikki tutustumaan Greenhouse Effectiin ja heidän tuotevalikoimaan. 

Nämä komiat miehet selvästi tietävät mitä tekevät ja meidän muidenkin varmaan ois hyvä ottaa vähän mallia. 

Resorilla tuunausta

Meän esikoinen on sellainen rimpula, et välillä noiden vaatteiden hankinta on hälle vähän haastavaa. Jalan pituutti riittää jo isompaanki kokoon, mut vyötärö on niin kaponen, että kaikki housut puttoo.

Löysin viikonloppuna H&M:n aletangosta kivoja poikien sammareita ja vaikka ne kaposilta näytti ja niissä oli kiristysnauhakin, niin kotiapäästyäni totesin ne liian isoiksi.

Onni on kuitenkin kaapista löytyvä resorikangas, jota hurautin sit molempien ostamieni housujen vyötäröön ja johan ne saatiin käyttöön. Ja vältetäämpä samalla miehekkäät "työmiehen hymyt" kyykkyleikeissä, kun vyötärökin nousi vähän korkeammaksi.

I LOVE SYKSY!

Voihan syksy sentään. Tänään on ollu niin huikea keli, että oon ihan korviin asti hymyissä suin. Lasten kans pelmuttiin aamu lehdissä. Mikä sen parempaa?

Vihdoin sain aikaseksi päivittää tuota meidän pihaa. Kesäkukat tuli heitettyä pois jo muutama viikko sitten, mutta syyskukkien laitto on vaan meinannu vähän venähtää. Mieheni lupautui töistä tullessa poiketa Honkkarissa Callunoita hakemassa ja sieltähän tulikin kiva satsi kauniita sesonkikukkia.

Etupihan kaapelikelan päälle laitoin niistä kolme ruukkuihin ja loput viisi kaivoin takapihan kukkapenkkiin. Tuli joku luovuuden puuska ja lopputuloskin on taas sen näköinen. Lautakasa on ollut terassirempastamme asti lojumassa tuossa pihalla, joten pitihän sieltä hakea vähän materiaalia hyötykäyttöön.

Tästä on ihana aloittaa viikonlopun vietto. Kynnenaluset mullassa ja kaikkea... ;) Muksaa viikonloppua kaikille.

Kukkakedolla <3

Päätettiin tänään mieheni viimeisen lomapäivän kunniaksi lähteä käyttämään muksuja Haltialan kotieläintilalla. Onhan siellä aina ihana pyöriä ja lapset tykkää, vaikka eihän siellä noita eläimiä ihan kauheasti ole. Se miljöö ittessään vaan on niin kiva, että kyllä siellä tulee jatkossakin käytyä.

Ekaa kertaa päätin nyt napata retkeltä jotain kotiintuotavaakin. Haltialassa kasvatetaan auringonkukkia tuhottomasti ja niitä saa vapaasti poimia mukaan heinä- elokuussa. Samoin kedon kukkasia sieltä saa kerätä, joten pitihän se auto pysäyttää tienposkeen pariin otteeseen ennen poistumista alueelta. Ja kuten kuva kertoo, prinsessamaisesti pylly kohti pilviä niitä tuli näköjään kerättyä.

Kyllä itse poimitut kukat vain ovat niin ihania. Ilo oli niitä laittaa esille ja hymy  huulilla niitä on tullut tässä päivä kateltuakin. Pääsipä H&M Homen uus maljakkoki heti käyttöön.

Näissä fiiliksissä alotetaan viikonlopun vietto. Ihanaista perjantaita siis kaikille teille lukijoille, joita on ilokseni alkanut kerääntymään. Ja parhautta, että kommenttikentätkin ovat alkaneet elämään. Minna In The HouZe kiittää ja tykkää kovasti!

Kesäkukkapäivitys

Hei pitihän mun vähän alkaa hehkuttamaan täälläki, et mun kesäkukat on edelleen hengissä ja suurin osa vielä oikein hyvissä voimin puskuttaa eteenpäin.
Olenkin niitä rakkaudella hoidellut, nyppinyt, lainnottanut ja haastavimpana tehtävänä yrittänyt pitää muksut irti penkeistä.
Testinähän laitoin tänä vuonna reilusti vähemmän kukkia takapihan kukkapenkkiin  kuin viime vuonna ja kummasti ne on alkanut ottaa tilaansa haltuun. Vielä vähän multa pilkistää, mutta justhan tässä heinäkuulle siirryttiin, joten onhan niillä vielä kasvuaikaaki. :)
Myös etupihan Ahkeraliisa on ollut super ahkerana ja kasvanut kovaa kyytiä, vaikka onkin tosiaan aina varjossa. Tuossa se mukavasti aina toivottaa vieraat tervetulleiksi.
Jopa Tähtisilmä on vielä hengissä, mutta kukkien määrä on niin vähäinen, etten vielä tohtinut sitä tänne asti päästää. En kuitenkaan ole luopunut toivosta senkään suhteen.
Käytiin viime viikonlopulla paikalliskierroksella Mahkosen puutarhalla ja Handolinin taimitarhalla ja sainkin paljon inspiraatiota ens kesälle.Ja parastahan oli, et molemmissa
paikoissa muksut pääs pupuja ihasteleen, joten nähtävää riitti koko perheelle ja ei äidin tarttenut pitää niin kauheaa hoppua. Kummasti noi lapsosetki viihty kauniita kukkiakin katsellen. Ei siis paha retki ollenkaan.

Chili ja sen ensimmäiset kukat

Aloitan aina kaikkia jänniä projekteja ja sit mun innostus meinaa loppua ennen aikojaan. Tämä on kyllä ollut niin hidas  ja kyllästyttävä homma, että se on vähän pakon sanelemana siirtynyt miehelleni. Ilman häntä ei tätä päivää oltais nähty.
Ja mistä siis on kyse?
Saatiin joskus mieheni veljeltä Thaimaan tuliaisina kuivattuja chilejä, jonka pussin pohjalta kaivoin siemeniä ja kokeilin josko niistä saatais jotain irti. Ja tästä on siis aikaa varmaan vuosi ja itsehän laiskistuin jo varmaan puolessa matkassa. Rakkaan mieheni ansiosta tällä viikolla päästiin ihastelemaan ensimmäistä kukintoa. Olihan tästä ilonaiheesta napattava pari kuvaa. Josko se jaksais meille pari palkoakin kasvattaa.
Lajikkeesta ei ole mitään tietoa, mut jos joku chili ihminen löytyy sieltä lukijoista, niin SAA VALAISTA ja antaa vinkkejä. Josko tämä oma innostuski taas heräis.