Keltainen

Elämä ollut koko maaliskuun jotenkin aika hidasta, saamatonta ja innostus on ollut nolla. Sairaudesta toiseen ja perheenjäsenestä toiseen.

Mut onhan täs valoa tunnelin päässä.
Huhtikuu starttaa, kesäaika alkaa, aurinko paistaa, lämpenee... Nyt loppuu tää sairastelu!!!

Hiekkaleikit päästiin starttaan eilen ja ensimmäiset takapihapäiväkahvit sai jotenkin uutta virtaa tähän pieneen ihmiseen. Mitä muuta voi odottaa, kun pääsee ulos puolentoistaviikon yhtäjaksosen sisällä kökkimisen jälkeen. Kahvi hiekkalaatikon laidalla maistui taivaalliselta.

Mitä täällä päässä sit nyt pyörii?
Viime aikoina enenemissä määrin väri keltainen.
Se jos mikä nyt inspiroi, saa suun nousemaan hymyyn. Joka paikasta keltainen huutaa mua puoleensa.

Piti kaivaa keltaiset langatkin kaapista. Vähän isompi työ taas käsillä, joten palataan siihen vähän myöhemmin.

Hakusessa ois myös keltainen päiväpeitto makkaria piristään, mut eihän sellaista kaupanhyllyltä meinaa löytyä, jollaisen päähän olen saatu. Voi ku toi ompelukone olis vähän parempaa kaveria meikän kans, niin hakisin kankaat kaupasta ja tekisin ite, mut ei taida uskaltaa. Joten netissä surffailu jatkukoon. 

Ihanaa lauantaita kaikille!