Esikoiseni taidonnäyte

Äidin sydän pakahtu, kun pikku-ukkeli (3v) tuli seurakunnan kerhosta tän kans. Jotenki tää oli vain niin upea, että tuijottelin sitä pitkän tovin eri kulmista. Kuinka upea idea, toteutus ja niin tekijänsä näköinen. Ja parasta oli kuinka polleana tekijä oli tuotoksestaan.

Pakkohan tää oli jakaa täällä, koska usein omat ideat loppuvat kesken ja täähän on niin helppo toteuttaa kotonakin ;vähän pahvia, luonnonantimia ja liimaa. Savisiilen voi helposti korvata luonnonkivellä maalaamalla sille silmät, jos ei kotikaapista löydy savea valmiiksi. Ainakin täällä metsäretkellä voi vielä kaikkea näitä napata mukaan, ku lunta ei vaan tunnu tulevan. Tässä siis mukava puuha kenelle vain "lapselliselle" viikonlopuksi.  

Ihanaista perjantaita kaikille.
Kaivelin tuossa tänään vähän joululaatikoita esille, joten jouluista postausta luvassa piakkoin.

DIY Joulukalenteri

Tajusin tuos hetki sitten, et OIKEASTI tuo joulukuu on jo ihan näppäimillä. Aloin sitten vähän kaappeja kaiveleen, et josko löytyis jotain materiaalia muksujen joulukalenteria varten. Tavoitteena oli monivuotinen kalenteri, ettei tätä samaa mietintää tarttis sit käydä vuodesta toiseen.

Kaapistahan löytyi sitten kasa erilaisia kankaita ja niitähän alettiin sitten sommitteleen. Eilen sain vihdoin kursittua palasista jotain valmista. Muutamat kirosanat ja purkamiset siinä läpi käytiin ja jälleen huomasin, ettei me tuon ompelukoneen kanssa mitään ylimpiä ystäviä olla. Mut hei! Valmista tuli ja lopputuloski on vähän sinne suuntaan mitä ajattelin. Halusin ISON kalenterin ISOILLA taskuilla ja sitähän tää on.

12 pinkkiä ja 12 sinistä paperiliitintä ovat kartoittamassa omaa kalloa siitä, et kumman muksun vuoro on taskuun kurkistaa ja niiden avulla myös kiinnitetään numerot, jotka olis vielä tekolistalla.

Pieni ongelma enää : Mitä noihin taskuihin sitten laittais???
Pieniä vinkkejä siis otetaan vastaan enemmän kuin mielellään.

Tähtitunnelmointia

Niin niitä sesonkikoristeita aletaan taas pikkuhiljaa nosteleen esille. En ihan tohdi näitä joulukoristeiksi suoranaisesti nimittää, koska nää jää roikkumaan ikkunaan vielä reilusti vuoden vaihteen yli. Tää setti tuli hankittua viime vuonna ZBH:n joulumallistosta ja löytyy tänki vuoden joulukuvastosta. Näin ja rakastuin saman tien ja niin rakastu muuten moni muukin, koska nää myytiin viime jouluna loppuun alta aika yksikön.

Tähden malli tuo jouluista fiilistä, mutta rouhea pinta vähän antaa vastapainoa, joten viime vuonnakin taisin ne ikkunasta ottaa pois joskus helmi-maaliskuun vaihteessa. Ja luulen, et samalla kaavalla mennään tänäkin vuonna.

Joka ilta (ja välillä pimeinä aamuina) noissa kynttilät palaa, ja joka kerta kun niitä sytyttelen, jään niitä vain hymyissä suin tuijottamaan, joten omaan silmään toimiva kaksikko.

Näihin tunnelmiin ja raastinraudalta tuntuvan kurkun hidastama toivotan teille kaikille lukijoille ihanaa alkavaa viikkoa ja toivottavasti mekin nyt saatais pian maa valkoiseksi. Kaipaan niin VALOA!

Virkattu unikaveri

JAU! Nyt se on täällä! Nyt kaikki kurkkaamaan Suomen Lanka Oy:n sivuja!
Mun ensimmäinen ihkaoma heille tekemäni ohjeistus on nyt saatavilla myös nettiversiona ja sehän löytyy täältä.
Hämmentävä tunne, todella hämmentävä.
Ei sitä joka päivä omalla nimellä varustettuja tuotoksia näe tällasesta vinkkelistä, mut hei jatkoa seuraa ja toivottavasti pian saatais taas jotain kehiteltyä.

Body art

Kun esikoiseni syntyi, löysin hänelle ihanan Name It:in syntymävuosibodyn. Olihan sellainen siis metsästettävä myös juniorillemme.
Tiesin jo silloin, että nämä tullaan jollakin tavalla laittamaan esille. Pitkään ne odottivat tuolla kaapin perällä, että mille joutuvat. Nyt innostuin sitten laittamaan vähän tuota lasten nukkaria ja sinne piti jotain saada seinille ja bodyt tulikin kaivettua esille.
Kehykset kävin ostamassa Ikeasta ja taustalla oleva kangas löytyi kaapista. Taitaa olla samaisesta sisustusjätistä aiemmin ostettu.
Sit vaan mallailin bodyt muotoon ja kehykset paikalleen. Kangas piti vaatteen niin hyvin paikallaan, ettei erillisiä neuloja tai muuta kiinnitystä tarvinnut. Olkapään nepparikohdat tuottivat hieman vaivaa, mutta kyllähän ne sinne pienen painimisen jälkeen asettuivat.  
Tärkkisumute olis varmasti helpottanut bodien muokkausta muotoon, mut eihän mulla sitä tähän hätään nyt löytynyt. Jos pienet rytyt alkaa oikein silmää ärsyttämään, niin helppohan noi on aukaista ja vähän fiksailla. Let`s see...