Ikäkriisiä(kö) luumailun muodossa

Sain kavereilta kolmikymppislahjaksi lahjakortin Sinelliin ja viikko sitten kävinkin pienellä ostosreissulla.

Kolmenkympinkriisi purkautu sitten kasaan sateenkaarenvärisiä kuminauhoja. Toki piti alkaa hifisteleen ja hankin kunnon LOOM MONSTERin, jonka avulla kumikoruja on sit helppo väsäillä.

Onhan tämä luumailu vaan aika jäynä laji. Youtubesta löyty hyviä alottelijalle sopivia videoita ja niiden avulla teinkin muutaman korun ensin itselle ja muksuille.

Pitihän mun jo kokeilla sooloillakin. Suljin koneen ja summissa tekasin tällaisen.

Toista samanlaista en varmaan osaisi tehdä, mutta yllättävän kivahan tästä tuli näin niin kuin alottelijan tuurilla.

Kesäkoruongelmia ei siis tässä perheessä ja lähipiirissä tule olemaan. Kuminauhoja nimittäin tuli ostettua kerralla aika iso kasa. HUPS!

Helpot nyöritetyt polvisukat

Tämä sukkamalli on ollut tekolistalla jo pitkään ja vuoden vaihteen lomareissulla sain nämä vihdoin toteutettua. Kuitenkin näiden postaus on unohtunut jonnekin ajatusten uumeniin, koska nämä sukathan jäivät Lappiin heti valmistuttuaan ja ovat vähän niin kuin unohtuneet omasta pääkopasta. Tässä saikulla ollessa tuli selattua vanhoja kuvakansioita ja nämä tulivat vastaan joten pitihän nämäkin saada tänne arkistoitua.

Kyseessä on siis nyöritetyt Polvisukat, joiden ohje tuli vastaan Nemiran Nurkkauksessa. Malli oli juurikin niin helppo, että automatkalla Lappiin näitä oli helppo kilkuttaa eteenpäin pimeässäkin autossa. Jossain vaiheessa malli tuntui jopa liian yksinkertaiselta ja meinas kyllästys tulla, mutta lopputulos oli vain niin ihana, että pitää tällaiset vielä joskus tehdä itsellekin. Nämä ihanuudet jäivät äidin jalkoihin hänen niitä sovittaessaan.

Tämän kuvan verran ehdin sukkia pitää omissa jaloissa. 

Tässä muutamia kuvia uuden käyttäjän jaloissa. 

Onhan malli valmiina vain niin suloinen ja värivaihtoehtoja olisi loputtomiin, joissa tämä malli näyttäisi kivalta. Jonakin päivänä vielä tartun härkää uudelleen sarvista.

Samisteluhuivit äidille ja tyttärelle

Instan puolella seuraajat varmasti huomaavat, että tää mun postailu laahaa aika reilusti perässä. Kuvia tästäkin projektista on vilkkunut jo tovi sitten, mutta jotenkin tää koneelle istahtaminen on ollut vain mahdoton tehtävä.

Mutta tässä kuitenkin mun huiviprokkis..

Oon oikeasti elänyt jossakin todella syvällä Baktus pimennossa. Baktus huivien ollessa kovaa huutoa hain insiraationi selkeästi muualta kuin SOMEn kautta. Tällaista ei kirjaston vuosikerta kirjoista ollut sattunut eteen tai olisi varmaan tullutkin, mutta en vain osannut kaivata ja etsiä.

Kuitenkin näitä ihania poikittain neulottuja huiveja on tullut vastaan useammasta blogista ja etenkin Ilosofiaa blogin kautta sain viimeisen kipinän oman huivin tekoon. Heti kun sain sopivan raon tehtäven käsitöiden listaukseen oli tän vuoro.

Tämä Kerällä kirjasta löytyvä pitennettyjä silmukoita omaava ohje vei vain mennessään.

Itse asiassa se vei niin mennessään, että huiveja tuli tehtyä heti kaksin kappalein. Toinen kietoutui omaan kaulaan ja toinen lämmittää nyt oman prinsessan kaulaa.

Lanka löytyi omista kätköistä ja tässä tapauksessa pääsinkin tuhoamaan pari kerää vihreän sävyistä Puro Batikia. Edelleenkään mulla ei ole kauhean hyvä suhde noihin keinokuituisiin lankoihin, mutta koska tuota on joskus tullut hankittua niin pakkohan se oli käyttää. Sävy tässä langassa on todella kaunis ja tässä huivissa liukuvärjäys toimi oikein hyvin. Valmiissa työssä mielestäni lanka näyttää vielä kauniimmalta kuin kerässä. Toivotaan nyt, että kestää käyttöä.

Tämä ohje oli kyllä niin kivaa joutuisaa tehtävää, että näitä tulee varmaan jatkossakin ilmaantumaan. 

Kerällä kirja muuten on IHANA! Upeita kuvia, kivoja helppoja ohjeita. Kyllä kannatti laittaa tilaukseen... Suosittelen!

Väriterapiaa hamahelmeillen

Siis onhan kulhollinen erivärisiä hamahelmiä vain niin herkullisen näköinen, et kummasti niitä pyöritellessä huonokin päivä muuttuu paremmaksi.

Pyöreä pohja esille ja Mandalan tekoon. Rivi kerrallaan kokeillen ja ihmetellen. Kirkkaimmat värit sieltä valikoitu. Selkeästi kevättä rinnassa.

Silityksen jälkeen vähän ihmettelin ja painelin lankalaatikolle. Jokin juju oli työhön saatava ja sieltähän se aarrekätköistä löyty.

Virkkailin mustalla kalalangalla pari kierrosta kiinteitä silmukoita Mandalan ympärille ja samalla ketjusilmukoin kaulanauhan. VALMIS!!!

Näin, rakastuin, kokeilin, onnistuin.

Konglelua oli rakkautta ensisilmäyksellä Instagramissa sen satuttua mun ruutuun ja sellainen nousikin to do-listan kärkeen. Langaksi valikoitui regian monivärilanka. Ohjetta en hankkinut vaan kokeilun ja onnen myötä sain näinkin lähelle alkuperäistä vain testaamalla. Ohje on kuitenkin ostettavissa Ravelrysta, jos sen haluaa.

Ja tästä uusi pipoprokkis alkoi. Kahvin voimalla tietenkin.

Ja tässä mun oma Konglelua. Rakastan rakastan rakastan. Tää malli on vaan niin ihana ja sopi hyvin regian moniväri langalle.

Silmukkamäärä olisi voinut olla vähän pienempikin, mutta eipä ainakaan purista.

Tätä mallia tulee varmasti tehtyä toistekin. Mukavaa neulottavaa; ei liian vaikeaa, ettei selviäisi, mutta just soppelisti haastetta, että mielenkiinto säilyi loppuun asti.

Loppuun vielä oma MinSuHem label, joita sain vihdoin ja viimein tilattua. Vielä kun muistaisi käyttää.

Taas kokeilin, onnistui ja opin uutta. Hyvä pipoprokkis siis!!!