sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Meidän olkkari

Aloin tänään miettiin, et mistä meidän kodin sydän löytyy?

Missä sitä aikaa tulee eniten vietettyä?

Ja kylhän se vain toi meidän olkkari on. Tääl katotaan telkkuu, istuskellaan vieraiden kans, leikitään, blogataan... Flunssa yrittää ottaa taas ylivaltaa ja täällä nytkin sohvanpohjalla kauratyyny harteilla töllön ääressä pötkötellään. Hyvä paikka olla flunssallakin, mut toki terveenä parempi.

Mistä teidän kotien lempipaikat löytyy?

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Keltainen

Elämä ollut koko maaliskuun jotenkin aika hidasta, saamatonta ja innostus on ollut nolla. Sairaudesta toiseen ja perheenjäsenestä toiseen.

Mut onhan täs valoa tunnelin päässä.
Huhtikuu starttaa, kesäaika alkaa, aurinko paistaa, lämpenee... Nyt loppuu tää sairastelu!!!

Hiekkaleikit päästiin starttaan eilen ja ensimmäiset takapihapäiväkahvit sai jotenkin uutta virtaa tähän pieneen ihmiseen. Mitä muuta voi odottaa, kun pääsee ulos puolentoistaviikon yhtäjaksosen sisällä kökkimisen jälkeen. Kahvi hiekkalaatikon laidalla maistui taivaalliselta.

Mitä täällä päässä sit nyt pyörii?
Viime aikoina enenemissä määrin väri keltainen.
Se jos mikä nyt inspiroi, saa suun nousemaan hymyyn. Joka paikasta keltainen huutaa mua puoleensa.

Piti kaivaa keltaiset langatkin kaapista. Vähän isompi työ taas käsillä, joten palataan siihen vähän myöhemmin.

Hakusessa ois myös keltainen päiväpeitto makkaria piristään, mut eihän sellaista kaupanhyllyltä meinaa löytyä, jollaisen päähän olen saatu. Voi ku toi ompelukone olis vähän parempaa kaveria meikän kans, niin hakisin kankaat kaupasta ja tekisin ite, mut ei taida uskaltaa. Joten netissä surffailu jatkukoon. 

Ihanaa lauantaita kaikille!

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Pullaperjantai ja HAASTE!

Yleensä mulla on aina vierasvaraa pakkasessa, mut vime aikoina olen ollu ihan super laiska leipuri.

Ihmeiden aika ei kuitenkaan ole ohi...
(suurena apuna tähän energiamäärään, et ukkeli on ollu tän viikon talvilomalla)

Aamulla kädet oli taikinakulhossa ja ennen yhdeksää, jonka jälkeen paineltiin nuoremman kans lätäkköleikeille kohoamisen ajaksi.


On muuten hurjaa tuollanen kahdenkymmenen asteen lämpötilan lasku noin niin ku päivässä. Kevät tulee kolisten ja ei haittaa.

Takas sinne taikinaan...


Pullasta mulla tulee aina mieleen äiti, ku äidithän ne yleensä parhaat pullat leipoo. Oma bravuuripullani kyllä nousee hyväksi kilpailijaksi mamman pullan rinnalle. Tää pullaohje tuli joskus vastaan Kinuskikissan sivuilta ja oonki sitä varioinu eri makuisiksi, mutta silti tää sitruunatäyte on aina se johon palaan. Perushyvä pullataikina ja ihana raikas sitruunarahkatäyte ; ei tartte muuta ku lasillisen kylmää maitoa.

Jokaiselta varmaan löytyy se oma lemppari pullataikinansa. Ite meen ihan perinteisellä. Se on kuitenkin se täyte, joka tekee näistä pullista vaan niin suuhun sopivia.

Ja tässähän tää seos ois:

400g sitruunarahkaa
2 pussillista sitruunakiisseliainesta
2 munaa
200g voita
1 dl sokeria
2 rkl vaniljasokeria

Tästä määrästä riittää hyvin täytettä puolen litran taikinan täytteeksi.



Ei kahta samanlaista. :)

Onko teillä joku oma lempparipulla, jota teette aina kerta toisensa jälkeen?

Voisinkin haastaa pari blogia esittelemään omat kotikutoiset lempparipullat!Ja jos ette leivo, niin olisi kiva tietää, missä ne parhaat pullat sit syödään.

Miltä kuulostais
Kinttana,
Sateenkaaria ja Serpentiiniä,
Nurinkurin,
ja
Sisustus ja Sepustus?
En tiedä millasia pullahiiriä olette, mut kaikesta muusta päätellen, tää onnistuis helpostikin teiltä.


torstai 20. maaliskuuta 2014

Neulottuja tupsupipoja

Mummi osti käydessään muksuille Softshell takit. Mummille KIITOS!
Takissa mukavana väritehosteena löytyy värillinen vuori ja samaan sävyyn vetskarit.
Nuoremmalla väri oli huutava neon oranssi ja vanhemmalla komea vihreä.

Pipot oli saatava.

Vihreää olis löytyny kaupasta, mut kunnon kiljuvaa oranssia ei.
Puikot ja koukuthan se oli siis kaivettava esille.

NovitaDelissä oli uusia MyBoshi lankoja, jotka hyvin toimivat pipoissa. Värivalikoima oli ihana ja oranssin sävyjäkin oli useampi. Otin sen kaikista kirkkaimman.

Omasta palmikkopiposta innostuneena varioin samantyyppisen nuoremmalle. Vanhemmalle tehtiin tollanen vähän äijämäisempi ruttupipo. Ohjeita ei taaskaan ollut, eikä tullut. Samalla kokeilu-yritys-erehdys menetelmällä mentiin.

Tykkäsin ja tärkeintä, et Muksut tykkäs!!!

Äidiltä rakkaudella rakkaimmilleen.


My selfmade Boshi
Meillä kuumeillaan ja kuvasta näkeekin kuinka vanhemman posket helottaa.
Kuva oli kuitenkin saatava... En kiusannut kauan. Pikaotos vain. 

HUPS!!!

Laatikoihin ei mahdu enää yhtään ja aikaa ei ole edellistenkään tuhoamiseen, mutta mutta...

Mentiin koko perheen voimin Helsinkiin. Minä sanoin liikkeen nimen ja mies navigoi. Yksi nukkui vaunuissa ja toinen käveli reippaasti ja välillä lepuutti reppuselässä.

Eksyin Novita Deliin ja tässä tulos :

Vihdoin löysin sukkalehden :)


Eksyin vielä kotimatkalla Ogelin Lankamaailmaan ja tässä tulos :


Noh... Eiköhän näistä jotain taiota.