Operaatio Petrooli

Julkaisu pitkällä viiveellä...

Kesälomalla pitää aina olla joku näkyvämpi projekti, jota on töiden lomassa haaveissa pyöritelty. Lomalla toteuttaminen on vain niin paljon helpompaa. Tällä kertaa meidän makuuhuone sai uuden ilmeen. Niin innoissani olin aloittamisen suhteen, et ennen kuvat jäi ottamatta.

Ensimmäisenä seinät saivat uutta väriä. Makkarissamme oli kaksi vastakkaista seinää luonnonvalkoista akryylitapettia ja toiset kaksi seinää valkoiseksi maalattua pintaa. (????) Melkein neljä vuotta niitä puhisin ja nyt sain seinistä mieleiset. Toinen akryylitapetti maalattiin samalla valkoisella kuin kaksi muuta maalattua seinää ja toinen tapettiseinä maalattiin petroolin väriseksi. Iso muutos, mutta niin mieleinen. Maali löytyi Tikkurilan värikartasta.

Maalia hankkiessa tajusin, mitä se SUURI rakkaus on. Kerroin miehelleni vain sävyn numeron, jonka hän kävisi hakemassa ja vasta kotona purkkia avatessa hän katsoi mikä väri todellisuudessa oli. Luotto oli siis suuri!!! Ennen hän on kuitenkin hieman kyseenalaistanut päähänpistojani. Välinpitämättömyyttä vai suurta rakkautta. Kallistun ehdottomasti jälkimmäiseen. LÖÖÖÖV!!!!

Petroolinsävyisten tekstiilien löytyminen ei ollutkaan niin helppoa, joten seuraavaksi alettiin katselemaan lankavaihtoehtoja. Dropsin Muscatista löytyi juuri sopivat sävyt, joista päätin työstää uudet tyynyt sängyn päälle. Virkkasin kolme mandalaa, jotka neulasin kiinni Ikeasta ostettuihin tyynyliinoihin.

Vanha paperivalaisin meni uusiksi. Tykkäsin siitäkin kovasti, mutta voi mikä pölynkerääjä se olikaan. Kaupasta ei löytynyt mieleistä, joten nappasin kirpparilta vanhan valaisimen tuunattavaksi. Toiset eivät tykkää, että vanhoja lamppuja "turmellaan" tällä tavalla, mutta puolustuksekseni tämä valaisin oli päällyksistä hieman rikki ja niiiiiiin pölyinen, että vanhan lankapäällisen pystyin leikkeleen irti ihan hyvällä omallatunnolla.
Suihkutin mustan sprayn pintaan, mieheni laittoi Clasulta ostetut uudet piuhat paikoilleen ja sain kattoon juuri sopivan valaisimen, joka sopii hyvin yhteen aiemmin väkerrettyihin yövalaisimien kanssa. Yövalaisiminen postaus löytyy täältä ja siellä myös kuvia vähän lähtötilanteesta. Paljon on parissa vuodessa ilme muuttunut. Sängynpääty vaihtui jo vuosi taaksepäin, mutta nyt sekin istuu paljon paremmin kun sai valkoisemman seinän taakseen.

Viimeisenä kaiken kruunasi String hylly. Alkuperäiseen suunnitelmaan se ei kuulunut, mutta kauhean hyvä päähänpisto se kuitenkin oli. Ja toimivuus on toki testattu jo edellisen samanmoisen kanssa, joten tiesin senkin puolesta tekeväni hyvän hankinnan. Saahan noi kaksi joskus vaikka heitettyä rintarinnankin, joten pitkäikäiset mööpelithän nämä on. Yksinkertaisuus ei taida koskaan mennä pois muodista ja siksikin suuri rakkauteni StingPocketiin.

Yövalaisimet löysivät paikkansa seinältä.

Toki ikeasta tarttui mukaan myös vähän vilttiä, verhoa ja päiväpeittoa tuomaan raikkautta tumman seinän kontrastiksi. 

Mitäs sanotte? Itse ainakin tykkään kokonaisuudesta nyt hirmun paljon enemmän verrattuna entiseen.

Aviomiehen työleirillä

Ukkokulta keksi lomapäivillään pientä puurtamista meille kahdelle. Ajatus lähti terassin yläpuiden pesemisestä, josta seurasi samaisten puiden maalaus ja katteen pesu. Ja koska tavarat oli jo kannettu terassilta ulos niin samahan se oli sitten öljykäsitellä koko terassi.

Selkä ja hartiat jumissa ollaan siis terdellä häärätty. Näillä helteillä työ tuntui välillä loputtomalta, mutta kyllähän lopputulos vain oli kaiken vaivan arvoinen.

Yläpuut olivat todella likaiset, joten jo pelkkä painepesu muutti ilmettyä ihan hirmuisesti. Alettiin kuitekin vähän hifisteleen ja kerros valkoista maalia teki niistä kuin uudet.

Viime kesänä laajennetty terassi käsiteltiin ruskealla Tikkurilan Valtti kaluste- ja terassiöljyllä. Pohja oli kerennyt vuodessa haalistua aika paljon, joten muutos tuntui alkuun vähän turhankin tummalta, mutta kyllä tässä on parissa päivässä ehtiny silmä tottua ja nyt tykkäänkin kovasti.

Kaikki näyttää jotenkin viimeistellymmältä nyt.

Lopuista terassipuista tehdyt kukkalaatikot vielä odottavat omaa käsittelyään, joten voip olla, et kädet on tänäänkin sotkettava.  
(Varoitus: kalusteöljy tarraa aika kivasti iholle. Itselläni ainakin kroppa näytti muutaman päivän siltä kuin ois maksaläiskiä päästä varpaisiin öljyroiskeiden jälkiltä. Lyhkäset shortsit ja rinkkapaita eivät tainneet olla paras asuvalinta.)

Kalklitir kalkkimaali

Vihdoin saatiin vähän uutta ilmettä meidän pikkuvessaan.

Tuttavani oli ostanut vähän turhan reilulla kädellä Kalklitir-kalkkimaalia, joten ostin häneltä yhden säkin vähemmäksi ja ei kun testaamaan. Olin pitkään miettinyt vessaan pientä pintaremppaa, koska aiemmin sabluunalla tehdyt takaseinän kuviot olivat jo alkaneet kyllästyttämään. Tämä maalinostomahdollisuus tuli siis enemmän kuin tilauksesta.

Ongelmat : Kyllästyminen kuvioon ja liian iso kaappi

Kalkkimaali on siis jauhemaista ainetta pussissa, joka sekoitetaan itse veteen. Maali on valmistettu erilaisista mineraaleistä ja väripigmenteistä, joten se on ekologistakin. Kosteana haju oli vähän betonimainen, mutta erittäin mieto, joten mitään hajuhaittoja ei tullut maalausvaiheessa.

Maaleja on saatavilla useita eri sävyjä. Ystäväni hankkima Winter Primo - sävy oli juuri passeli meidän vessan itse maalattuihin kaakeleihin.

Maalin laitto oli todella nopeaa ja näppärää. Itselläni seos ainakin oli todella juoksevaa, mutta kun ei ihan kauhean märällä sudilla levitelly niin ei se kyllä valumaankaan ruvennut.

Alkuun märkänä väri näytti todella tummalta ja ruskeaan taittuvalta, mutta kuivuttuaan sävy muuttui radikaalisti ja lopputulos oli kuin olikin luvatun sävyinen.

Maalasin seinän kahteen otteeseen kokonaan ja kolmannen kerran vielä paikoin läpipaistaviin aikaisempiin kuvioihin. Jännitin ensin tuleeko paikallinen sutiminen näkymään lopputuloksessa, mutta eihän se sieltä nouse esille, koska pinta on muutenkin ihanan epätasainen.

Ongelmat korjattu. Seinä sai uuden ilmeen ja
Ikeasta tarttui mukaan myös vähän kaposempi kaappikin.

Tässä näkyy ne kaakelit, jotka tosta vuotta sitten maalasin
laittamalla Otexia pohjalle ja perinteistä Tikkurilan ÄSSÄÄ päälle. 

Uusittu terassi

No niin... Nyt niitä luvattuja terassikuvia. Somistus on vielä pahasti kesken, koska ylläri ylläri minä mihinkään IKEAAN ole päässy. Oli kuitenkin pakko jo vähän raottaa tätä meän uutta kesäolkkaria. Kokoahan sille tuli kuutisen neliötä lisää ja vähän korotettiin sitä. Eihän se paljon kasvanut, mutta riittävästi, että saatiin terassikalusteet sinne mahutettua.
Kuinka ihminen voikaan olla innoissaan kaiteesta. Puntaroitiin tovi, että tuleeko perinteinen pystylauta, mut päädyttiinki poikittaiseen vinorimaan ja I LOVE IT!!! Ennen remppaa olin varma, et kaide maalattaisiin valkoiseksi, mutta nyt en enää olekaan niin varma.

Ai miten niin innoissaan???

Ennen

NYT! Avattiin kulkuaukkoa reilummaksi.

Ennen

NYT!

Kyllä kelpaa pötkötellä.