Meidän vanhat Ikeasta ostetut yöpöydän valaisimet alkoivat olemaan jo vähän elähtäneen näköiset. Paperivalaisimet eivät vain ole ikuisia ja onneksi ei tarvikaan. Tykkään kuitenkin kovasti tuosta lampun mallista ja tahdoin kokeilla antaa sille uuden elämän. Lasten makkariin olikin hakusessa lamppu, jonka hämyssä voisi vähän iltasatuja lueskella, joten se laitettiin tavoitteeksi.
Rakastan Jan Eatonin 200 ruutua kirjan "Suuri Pyöreä" mallista ja niitähän tulikin Novitan pastellisävyisistä virkkauslangoista koukutettua 21 ruutua, jotka sitten yhdistelin tuubiksi ja kiinnitin vanhoihin kehikon osiin, jotka olin riisunut alkuperäisistä paperikuoristaan.
Joskus lopputulos ei aivan vastaa ajatusmaailmaa ja varjostin näyttikin aika leprulta. Eilen kuitenkin upotin käteni Erikeeperi-vesiliuokseen ja tärkkäsin varjostimen ryhdikkäämmäksi ja tsädäm siinä se nyt ois odottamassa lasten nukkarin uusimista. Tämä on ensimmäinen tuunaamani varjostin, joten saa luvan kelvata. Ja mitä enemmän sitä olen katellut, sitä enemmän se on onneksi alkanut miellyttämään silmää. Ja lasten VAUUUU kommentit tietty vähän lämmittivät sydäntä vaikka raatilaisten yhteenlaskettu ikäki jää vielä alle viiden, mutta...
Toinen vanha varjostin tuossa vielä odottelis ja mietinnässä onkin, et teenkö tälle samansävyisen parin vai löytäiskö se paikkansa jostain aivan muualta...
Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille. Kuhan nyt ei joka päivä satais....
Tosin hyvän idean olet toteuttanut. Tiedätkös, että meidän okkarissa on täsmälleen noita samoja valaisimia muutama kappale. Taidampa tehdä niille jotain! Kiitti vinkistä.
VastaaPoistaItelläki odottelis toinen vielä tuossa käsittelyä. Tätä oli kyl kiva tehdä ja jännääki ku ei yhtään tienny, et millanen sotku lopputulos on.
Poista