Virkattu kukka, sisältää ohjeen

Virkkailin viime viikolla pieniä kukkia ja Instaan laitoinkin kuvia niistä. Kukkien ohjeesta tuli kyselyitä ja koska ohje oli sellainen kotisohvalla tapahtunut inspiraatiopuuska, päätin pilkkoa tämän puuskan osiin.

Ja tässä se tulee.

Tee aloituskieppiin kahdeksan kiinteää silmukkaa ja kiristä ympyräksi. Sulje ympyrä piilosilmukalla ensimmäiseen kiinteään silmukkaan.

Siirry seuraavalle kierrokselle tekemällä 3 ketjusilmukkaa=ensimmäinen pylväs. Tee samaan kiinteään silmukkaan vielä yksi pylväs + sakaran väliin 3 ketjusilmukkaa. Seuraavaksi virkkaa KAKSI PYLVÄSTÄ YHTEEN kaikkiin seuraaviin kiinteisiin silmukoihin (8sakaraa) ja sakaroiden väliin aina 3 ketjusilmukkaa. Sulje kierros piilosilmukalla ensimmäisen sakaran yläreunaan.

Tässä vaiheessa voi vaihtaa langanväriä terälehdille. Kukat ovat kauniita toki myös yksivärisinä.

Terälehti: Kiinteä silmukka ensimmäisen ketjusilmukkakaaren vasempaan reunaan, 4 ketjusilmukkaa, 4 kolmoispylvästä, 4 ketjusilmukkaa ja kiinteä silmukka saman ketjusilmukkakaaren oikeaan reunaan.

Toista sama jokaiseen ketjusilmukkakaareen = 8 terälehteä. Sulje kierros piilosilmukalla ensimmäisen terälehterälehden tyveen.

Kuvat ja ohje ovat omani, joten ethän jaa ilman lähdemainintaa. Jos innostuit ohjeesta niin laitahan linkkiä alle tai Instassa merkkaa @minsuhem, jotta näkisin virkkauksianne.

Huivilangasta vaahtokarkkihame

Olen pitkään huokaillen tuijottanut laatikossa lojuvia frilla-, röyhelö-, huivilankoja (rakkaalla lapsella on monta nimeä). Viime kesänä näistä tuli tehtyä huiveja yks jos toinenkin ja siitä löytyy asiaa täältä.

Huiveja oli jo niin monta ja uusia värejä lankoihin pisti silmään vähän, joten huivintarve kummasti hupeni ja langat ovat vain odottaneet... jotain. Tuli vain kyllästys.

Nyt oon innostunut testaileen, että mihin muuhun langat taittuisivat.

Ensimmäinen yritykseni on vielä vaiheessa keskeneräisten korissa, mutta kokeilu numero kaksi näki päivänvalon ja siitä tuli YLISÖPÖ. (EHKÄ tuo prototyyppikin tuolta joskus valmistuu.)

Kyseessä on siis kolmevuotiaalleni tehty vaahtokarkkihame.

Helmaan virkkasin bambulankaa ja huivilankaa yhteen sovittamalla hörselöpilven ja matkaa jatkoin pelkällä bambulangalla erilaisia kuvioita vaihdellen. Tämä on siis tehty alhaalta ylöspäin.

Ja kurkistus myös sisäpuolelle, josta näkee vähän ideaa tekotavasta.

Yläosaan taitoin nauhakujan ja ketjusilmukoin valkoisesta bambulangasta vielä kiristysnauhat.

Ja tässä onnellinen hameen uusi omistaja esittelemässä äidin tuotosta.

Tästä innostuneena huivilankakokeilut saavat varmaan jatkoa.

Virkattu pyöreä liina nimeltään ENTROPY

Doris Chan on yksi suurimpia virkkausidoleitani. Hänen työnsä ovat niin nerokkaita. Omistan kaksi hänen kirjaansa ja niitä on tullut selattua paljon ja toki muutamia ohjeita on tullut tehtyäkin. Täältä löytyy yksi arkistojen aarre.

Kirjat koostuu pääosin vaateohjeista, mutta lisäksi Convertible Crochet kirjasta löytyy ihanan pyöreän liinan ohje (jonka voi toki heittää pöydän sijaan myös harteille kuten kirjassakin on tehty). Tätä ohjetta olen monta kertaa ihaillut ja nyt sain sen toteutettua.

Harmikseni lanka loppui kesken ja viimeiset neljä kierrosta jäivät tekemättä, mutta onnekseni malli on niin kiva, että tämä ei lopputuloksessa haitannut. Liinassa on useampi eri kohta johon työn voi lopettaa ilman, että se näyttäisi keskeneräiseltä.

Tätä oli kuitenkin niin kiva tehdä, että luulen, että otan pian uuden yrityksen saadakseni tämän ohjeen finaaliin asti.

Lankana käytin arkistoissa muhinutta Corona puuvillalankaa ja koukku taisi olla kokoa 2mm.

Virkattu KESÄmekko Improvisoiden

Tää prokkis on vihdoin saatettu loppuun. Kymmenen viikon virkkailut tuotti tulosta ja kuvat kertokoon lopputuloksen. Väsynyt, mutta onnellinen... ei ollut pelkkää myötämäkeä tämän teko.

Ohjetta ei siis ole eikä tule. Ajatuksena oli kirjotella ohjetta ylös matkan varrella, mutta se suunnitelma karisi hyvinkin pian startin jälkeen. Mission Impossible!!!

Lankana käytin 6-säikeistä Suomen Langan Liina kalalankaa kuudessa eri sävyssä ja koukku oli kokoa 1,5mm.

Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Ei ole ompelukone minun kaveri

Mie taas yritin olla taitava äiti. Kaivoin kaapista ompelukoneen, parit Ikean kangaspalat ja innosta piukeana aloin vääntään juniorilleni pari kesämekkoa.

Eka mekko syntyi melko kivuttomasti. Mekon saaja antoi vain vähän kylmää kyytiä.

Toinen yritys meni ihan ketuilleen. Purkua, kavennusta, levennystä, sylttäämistä ja kiroamista. Lopuksi päätös, ettei ompelukonetta hetkeen kaiveta esille. Taitamaton ei vaan saisi alkaa tekemään mitään ilman kaavoja. Paha mieli siitä vain tulee ja aikaa kuluu luvattoman paljon.

Kaiken tämän kiroamisen jälkeen illan saldoksi muotoutui kaksi kesämekkoa, joista ensimmäinenkin muuttui saajankin mieleiseksi illan saatossa.

Huh huh!!! Muistan taas kirkkaasti, miksi tuo kone tulee kaivettua niin harvoin esiin. Noh ei muuta ku turvallisesti kohti lankalaatikkoa. Mars Mars!!!