Ruutuvarsisukat

Sukkatehdas on taas ollut käynnissä ja tällä kertaa lähdinkin testailulinjalle varsien suhteen. Tahdoin jotain vähän erilaisempaa.

Ylläriylläri hyllystä kaivettiin jälleen Jan Eatonin 200 virkattua ruutua esiin ja siitähän se ajatus sitten lähti. Tähän sukkaan valikoin Arkadia ruudun. Langanvirkaa hoitaa Novitan 7veljestä.

Lopputulokseen päädyttiin suunnilleen näin :

Virkkasin ensimmäisen ruudun seiskaveikasta. Mittasin, arvioin ruutujen määrän tarpeen ja sitten mentiin. Neljä ruutua per sukka (ylemmät ruudut kierrosta isommat, kuin alemmat).

Tarkoitus oli ensin jättää etuosa avoimeksi ja nauhoittaa sukat, mutta varsi olisi jäänyt hieman turhan löysäksi, joten muutinkin matkalla suunnitelmia ja virkkasin ruudut putkelle.

Nappailin tuubin reunalta ensin nilkan silmukat ja neuloin ensin vähän vartta 1oikein1nurin ja jatkoin perinteisellä sukkaohjeella jalkaosan. Kantapään tein jälleen ristiinvahvistettuna, koska se on mielestäni niin kaunis.

Kärkiin ja kantapäähän vähän tehosteväriä, ettei tule neuloessa kyllästys.

Lopuksi keräsin tarvittavan määrän silmukoita yläosan resoria varten.

Ja johan taas kelpaa ja kylmät varpaat kiittää. 

Ihanat kerhotädit : MUISTAKAA NÄKYÄ!

Viime viikolla esikoisen kerho ja juniorin kanssa tavaksi tullut perhekerho jäivät joululomalle tai meidän kohdalla kerhot loppuivat kokonaan, koska vajaan viiden vuoden kotonaoloajan jälkeen olisi aika palata työmaailmaan ja lasten aloittaa päiväkoti. PUHALLUS!!!

Mutta siis ihania kerhotätejä on kiva muistaa ja jotenkin tuntuu, että siellä jo vähän osattiin odottaa jotain itsetehtyä ja tällä kertaa virkkailinkin rusetteja heijastuslangasta. He voivat itse sitten kiinnittää rusetin haluamaansa paikkaan. 

Kiinnitin rusetit langalla korttipohjiin ja teksti MUISTA NÄKYÄ sopi kuin nenä päähän. Taakse sitten yksilöity tervehdys ja näillä mentiin.

Pieni muistaminen, mutta iso ilo antajalle ja näytti ne saajatkin olevan ihan mielissään. 

Virkattu tonttulakki

Tämän työn tein Suomen Langalle jo Tampereen kädentaitomessuille, mutta jotenkin tästä postaaminen ei ole vielä ollut kauhean ajankohtaista. Nyt kuitenkin tää oma jouluhössötys on päässy sille asteelle, että on aika postata tämäkin projekti. 

Tätä tehdessäni mulle tuli pitkästä aikaan vastaan virkkauslukko, joka ei vaan meinannu aueta. Kokeilin ja purkasin enemmän kuin pitkään aikaan. Virkkaus ei tuntunut kivalta ja mikään ei oikein innostanu. Mut kumma kyllä kun vaan jatkoin ja jatkoin, niin lopulta nämäkin palaset tosiaan löysivät muodon. 

Ja loppua kohden innostus ja motivaatio taas kasvoivat ja olin ihan innoissani kun viimeisiä paloja yhdistelin. Ja tulihan tästä nyt ihan hauskakin. Ja vaikka tätä tehdessä päätin, että en vähään aikaan tule yhden ainoataan ruutua virkkaamaan niin on tämäkin jo unohdettu ja ruutuja on työstetty jo toisaalle. 

Ohje tähän lakkiin löytyy Suomen Langan sivuilla eli TÄÄLLÄ.

 Ja myös Suomen Langan facebook sivuilla täällä, jossa myös muita kivoja ohjeita

 ja lisää on varmasti tulossa. 

Vain elämää taulu

Aika moni varmasti katteli perjantain prime time aikaan esitettyä Vain elämää ohjelman kolmos kautta. Kuinkas moni kiinnitti huomionsa valkoiseen tauluun "päivän henkilön" takana ruokapöydän päässä?

Itse ainakin ihailin taulua aina kun vain kyynelten välistä läpi näin.

Yritin taulua metsästää, mutta en oikein tiennyt mitä hakusanoja käyttää. Zelected By HouZelta löytyi vähän vastaava, mutta ei kuitenkaan sellainen joka olisi täyttänyt tän sisustuskolon.

PÄÄTÖS!
KOKEILEN TEHDÄ ITSE.
Alkuperäinen oli tehty varmaan puusta tai kipsistä, mutta oma suuntani oli kohti lankalaatikkoa.

Valkoista mopparia ja kutosen koukku.
Ja eikun toimeen.
Inspiraationlähteenä käytin muistissa olevaa hataraa kuvaa taulusta sekä Jan Eatonin 200 virkattua ruutua kirjaa. Suoraa valmista ruutua en löytänyt, mutta useaa ruutua soveltaen pääsin jo lähelle ratkaisua.

Prototyyppi numero yksi ehti viimeiselle kierrokselle asti. Ehdin jo virkata varrastikut vahvistamaan reunoja tähänkin yksilöön ennen kuin tajusin, et purkutuomiolle joutuu.

Tästä lähettiin uusintaotteluun...

Parin purkukerran jälkeen sain kuin sainkin taiteiltua omaan puutekolooni sopivan Vain Elämää taulun. Onks tää nyt sitten Moderni ryijy?

Varrastikut olisi voinut maalata valkoiseksi, mutta eipä niitä tuolta orkkiksinakaan virkkauksen seasta paljon erota. 

Paikan tämä löysi eteiskäytävältä tauluhyllyjen lomasta. Pienet naulat jokaiseen kulmaan ja se oli siinä. 

Tarve tuli jo toiselle, mutta vielä pykälää isommalle.
Jatkoa siis seuraa...

Lanka : Suomen Langan Moppari , valkaistu valkoinen
Koukku : 6mm
Ohje : sekalainen soppa inspiraatiota, tahtoa ja Jan Eatonia.

Juuri oikeenlaista kemiaa!!!

Musta on tullu kotikemisti tai välillä on olo ollu kuin hautovalla kanalla.

Aloitin 25.päivä kemiallisen kokeen, joka tuli vastaan Instagramissa. Rakastan kaikkia tällaisia helppoja kokeita, joissa voi seurata muutosta ihan silmämääräisesti.

Äkkiä kysely menemään, mitä tarvitsen ja koska oli kyse niinkin helpoista aineista kun vesi ja merisuola niin pääsin suoraan kotikaappien antimilla toimeen.

Lasiastian pohjalle merisuolaa ja päälle vettä sen verran, että suola peittyy. 

Lämpöä, rakkautta ja kärsivällisyyttä ja näillä eväillä eteenpäin. Ilman lämpöäkin edetään, mutta hätäisenä laitettiin vauhtia reaktioon. 

Ja seuraavana aamuna (26.11) oli tilanne tämä. 

Ai miten niin innoissaan juoksin ekana sängystä kattoon, miten mun hautomo voi. 

Ja samaisen päivän iltapäivänä...

Parin päivän päästä (28.11) oli homma jo aika hyvällä mallilla.

Ja tänään (30.11) virittelin näistä sitten meille adventtikynttelikön. 

Näiden kohdalla on vaan tilanne se, et valo palaa edelleen jokaisessa, koska hautomo jatkukoon. 

Täytyy varmaan vaan lisäillä vähän vettä, kun ovat jo aika kuivaksi käyneet. 

Ihanaa ensimmäistä adventtia kaikille 

ja 

kiitos hälle joka näin hienon huurrutuskokeen on alulle pannu. 

Ja hei tosiaan!!! 

Tekemisiäni voi seurailla nykyään myös Instagramissa nimimerkillä minsuhem . 

Tulkaahan mukaan seuraamaan menoja.