Onni on uudet virkkuukoukut

Tässä on viime aikoina tullut tartuttua noihin virkkuukoukkuihin aika tiheään ja sehän alkoi näkymään käsissä. Ilmeisesti noissa alle 3mm koukuissa on nikkeliä niin paljon, että tällasen herkkähipiäisen sormet ei sitä kestänyt. Kädet alkoi menemään jo kipeiksi, joten päätin tilata itselleni uudet koukut. Virkkaamisen lopettaminenhan ei ollut vaihtoehto lainkaan.
Kyselinkin sitten muilta virkkaajakonkareilta suosituksia ja päädyin tilaamaan Lankaideasta Cloverin Soft touch koukkuja, joita oli teräksisinä 0,5mm alkaen kokoon 1,75mm asti ja alumiinisia kahden ja viiden millin välillä.  Kyseisessä verkkokaupassa oli tosi asiallinen ja nopea toimitus. Sähköpostitiedusteluuni vastattiin nopeasti ja koukut toimitettiin kirjekuoressa kotipostiluukkuun asti. Luulen, että isommatkin koukkuni tarvitsevat päivitystä, joten uusi tilaus lähtee varmaan piakkoin samaiseen kauppaan.
Nyt oon jokusen päivän niitä testaillu ja tykkään kyllä kovasti. Kädetkin ovat jo paljon paremmassa kunnossa ja toivotaan, että tämä vaiva hoituisi näinkin pienellä asialla. Ainakin näin lyhyellä käytöllä voin sanoa, että nämä koukut saavat SUOSITUKSENI! Palataan asiaan pitemmällä tähtäimellä.
Ihanaa sunnuntaita kaikille. Minä jatkan heinänuhailuani tai kesäflunssailua...mistä näistä nyt tietää.

Virkattu kaitaliina keittiönpöytää koristamaan

Metsästin pitkään ohjetta soikeasta liinasta, jonka olin  muutaman kerran kuvissa nähnyt ja aloin olla jo siinä uskossa, etten sitä koskaan käsiini saisi. Kaikissa blogeissa luki aina vain, että jostain vanhasta käsityölehdestä. Sitten bongasin Sata ja yksi käsityötä  blogin ja sen kirjoittaja Tanja lähetti ohjeen minulle. Kiitos Tanja tuhannesti!!!
Ohje on oikeasti paljon pienempään liinaan, mutta tarve oli saada liina keittiönpöytään, joten jatkoin sitä reilusti. Pituutta piti olla noin 140 senttiä, mutta pieni arviovirhe tuli alkuvaiheessa, joten lopputulos on nyt karvaa vaille 130cm, mutta hyvin se näyttää riittävän tämäkin.
Tätä liinaa oli kyllä niin kiva tehdä, et luulen, et tulee toistekin ohjeeseen tartuttua. Lankana käytin luonnonvalkoista Novitan kalalankaa ja koukku 1,5mm.

Helppo, nopea ja maukas kanasalaatti

Tänään herkutellaan kanasalaatilla. Tän ohjeen aikanaan opin anopiltani ja sitä on varmaan matkan varrella vielä vähän varioitu.

Aineksina käytetään kanaa, salaattia, kurkkua, suolapähkinöitä ja haluamanlainen dippi. Kaikki vain sekaisin kulhoon (dipin määrä maun mukaan) ja syömään. Lisäksi meillä on aina tomaattia ja sipulia halukkaille omaan annokseen lisättäväksi. Koska en itse niitä ronkelina syö, niin en tahdo niitä salaattiin sekotettavan.

Kanana tykkään käyttää kanankoipia, jotka palottelen pieniksi paloiksi. Suikaleitakin on testattu, mutta se ei vaan mielestäni ole ollut niin herkullista silloin, mut nämä on taas näitä makukysymyksiä. Tän kertasessa salaatissa on American-dippi ja tarjolla on myös pitaleipiä, jotta salaatin saa tunkea sinne väliin, et pääsee kunnolla sotkemaan.

NAM ja ihanaa viikonloppua.

Kesäkukkapäivitys

Hei pitihän mun vähän alkaa hehkuttamaan täälläki, et mun kesäkukat on edelleen hengissä ja suurin osa vielä oikein hyvissä voimin puskuttaa eteenpäin.
Olenkin niitä rakkaudella hoidellut, nyppinyt, lainnottanut ja haastavimpana tehtävänä yrittänyt pitää muksut irti penkeistä.
Testinähän laitoin tänä vuonna reilusti vähemmän kukkia takapihan kukkapenkkiin  kuin viime vuonna ja kummasti ne on alkanut ottaa tilaansa haltuun. Vielä vähän multa pilkistää, mutta justhan tässä heinäkuulle siirryttiin, joten onhan niillä vielä kasvuaikaaki. :)
Myös etupihan Ahkeraliisa on ollut super ahkerana ja kasvanut kovaa kyytiä, vaikka onkin tosiaan aina varjossa. Tuossa se mukavasti aina toivottaa vieraat tervetulleiksi.
Jopa Tähtisilmä on vielä hengissä, mutta kukkien määrä on niin vähäinen, etten vielä tohtinut sitä tänne asti päästää. En kuitenkaan ole luopunut toivosta senkään suhteen.
Käytiin viime viikonlopulla paikalliskierroksella Mahkosen puutarhalla ja Handolinin taimitarhalla ja sainkin paljon inspiraatiota ens kesälle.Ja parastahan oli, et molemmissa
paikoissa muksut pääs pupuja ihasteleen, joten nähtävää riitti koko perheelle ja ei äidin tarttenut pitää niin kauheaa hoppua. Kummasti noi lapsosetki viihty kauniita kukkiakin katsellen. Ei siis paha retki ollenkaan.

Elloksen syksyä

Hui se alkaa oleen kesä ilmeisesti jo niin pitkällä, et alkaa syys/talvi kuvastoja tippuun postiluukusta. Eilen postilaatikossa odotteli paksu Elloksen kuvasto. Vaateosaston hyppäsin heti yli, koska en todellakaan ole vielä valmis kohtaamaan syksyn neuleita.
Onneksi KOTI osio oli laaja ja edelleen siellä on selattavaa, mut pitihän se omia suosikkeja jo vähän nostella esiin, etten ihan tipu muitten bloggaajien kyydistä.
Tekstiilit olivat nyt ne, joihin kunnolla paneuduin.

Olkkariin olis kiva kehitellä syksyksi jotain uusia väri systeemejä. Mielestäni tuo tyynysekoitus antaa aika hyvän kuvan siitä, mitä VOISI olla hakusessa. Mut hei! Nyt eletään vasta heinäkuuta, joten mieli voi vielä harhailla suuntaan jos toiseen. Kirkkaanpunainen voisi olla kyllä oiva piristys tänne nykyiseen mustavalkoisuuteen. Siskon pojat ovat nyt hurahtaneet Duudsoneiden ihanaan maailmaan ja sisustuskin pitää mennä sen mukaan, joten täältähän tarvittavia mustaa, valkoista ja punaista löytyis ja niin, että äitienkin silmää miellyttää.

Ehdoton suosikki kuvastossa oli MIX & MATCH petikamppeet. Kuinka monta eri sekamelskaa noista saiskaan aikaiseksi. Tän hetkiset pussilakanat ja tyynyliinat ovat perinteisiä samaa kuosia olevia, mut tää ideahan on ihana. Miks niiden pitäisi olla samanlaisia???
Kaapista löytyis valmiina jo Marimekon Kivet pussilakanasetti, joten siihen voisi ostaa täydennystä näistä upeista osasista. Kuinka ihana noihin oiskaan sukeltaa.

 

 

 

Ja taas minä tahdon lista kasvaa... 
(kuvat Elloksen sivuilta)